Mats-Eric Nilsson Fiskarsissa 2. lokakuuta

Mats-Eric Nilssonin kirjat ovat avanneet monen lukijan silmät näkemään toisin. Nilsson on tuonut elintarvikkeiden lisäaineet keskelle ruokakeskusteluja ja näin vaikuttanut niin ruoan kuluttajiin kuin tuottajiin. Hänen kirjojaan on myyty Ruotsissa yli 360.000 kappaletta . Suomeksi hänen teoksistaan on käännetty ’Petos lautasella’ sekä ’Aitoa ruokaa’, josta on otettu jo kolmas painos.

Petos lautasella, joka kertoo pelostamme aitoa ruokaa kohtaan ja jonka Nilsson on kirjoittanut yhdessä toimittajakollegansa Henrik Ennartin kanssa, vie ruokakeskustelun vielä astetta pidemmälle. Nilsson pohtii kuinka on mahdollista, että prosessoitu, ruokahalua karkoittavat elintarvikkeet täyttävät viranomaisten vaatimukset paremmin kuin tuoretavarat, jotka luokitellaan terveysriskejä sisältäviksi. Vaikka nimenomaan isoissa ruokateollisuusyrityksissä vaarallisilla bakteereilla on parhaat edellytykset lisääntyä ja levitä.

Sairaalabakteerit, sikainfluenssa ja uudet aggressiiviset vatsabakteerit ovat vain muutamia esimerkkejä niistä terveysriskeistä joiden aiheuttajiksi voidaan jäljittää ympäri Itämerta haittaavat teollisuustilat, joissa kymmeniä tuhansia eläimiä kasvatetaan EU:n tuella. Nämä jättiläismäiset kanojen, lehmien ja sikojen massatuotantotilat ovat ruokateollisuuden edullisia komponentteja ja joiden tuotteita tarjoillaan koulujen, sairaaloiden, vanhainkotien ja jokamiehen lounasruokaloiden vakioruokalistoilla.

Nykyään on helpompi saada viranomaisilta lupa tarjoilla lisäaineilla höystettyä, jauheesta tehtyä muusia kuin oikeista perunoitsa valmistettua aitoa perunamuusia. Monet esikoulut eivät myöskään salli lasten oleskelua keittiössä hygieenisyyssyistä.

Mats-Eric Nilsson on vakuuttanut lukijoitaan niin Ruotsissa, Norjassa kuin Suomessa. Hänelle myönnettiin vuonna 2009 Nationalencyklopedins palkinto maan johtavana tiedonvälittäjänä.

”Genom sina avslöjanden om fusk och lögner i till exempel boken »Den hemlige kocken« har han fått många att efterfråga och ta till sig relevant information om de livsmedel vi dagligen köper och på så vis höjt vår kunskapsnivå, samtidigt som det har bidragit till folkhälsan i landet.”

Comments { 0 }